• Heräsin 3.30, kun tuli valoisaa. Nyt klo 4.54 näen auringon nousevan puiden takaa. Herättyäni kuulin mustarastaan laulun. Pihalla kukkii omenapuu. Ei voi kovasti harmitella liian aikaista heräämistä, kun aamuinen maailma näyttäytyyy kauniina ja herkkänä.
  • Tästä tulee erilainen työpäivä. Pyörä ei valmistunutkaan huollosta, joten menen bussilla ensin labraan ja sieltä työpaikalle. Päivän ohjelmakin on vähän poikkeuksellinen, niin kuin viimeisellä kouluviikolla on tapana.
  • Keittiiössä hyrrää tiskikone. Kiva kun se ahertaa silloin, kun me yleensä nukumme.
  • Kävin eilen lääkärillä. Sain huolestuttavia tietoja, ja nyt tutkitaan monenlaisia asioita. Toivottavasti ei tarvita leikkausta tai muuta vakavaa. Tuleepahan kesäloma ja on aikaa sairastaa...
  • Työterveyslääkärin vastaanottoaika on uudessa paikasssa 30 min eikä 15 niin kuin edellisesssä. Saa valitaa kahtakin vaivaa samalla kerralla, ja silti on kiireetön tuntu. 
  • Aloitin eilen vaatesouvin: talvivaatteet varastoon, kesävaatteet esiin. Totesin, että ihan heti ei tarvitse rynnätä vaateostoksille! Tai no, useimmat housut eivät mahdu kiinni. Samalla kun omia vaatteitani lajittelin, pakkasin äidiltä jääneet ylimääräiset lakanat ja pyyhkeet menemään kierrätykseen. Ne ovat nurkassa odottaneet jo pitkään. Osan viemme ehkä Fidaan, kuluneemmat HESYlle kissojen käyttöön. 
  • Viikonloppuna tapasimme pitkästä aikaa suvun nuorta perhettä, joka kävi meillä kahvilla. Varmuden vuoksi kahvittelimme ulkona  patiolla. Osui olemaan aika koleaa, mutta otimme varman päälle.
  • Eilen oli tosi lämmintä, 22°C. Ihan mahtavaa. 
  • Omenapuu puhkesi kukkaan eilen, kun tuli lämmintä. Se on suloisen näköinen. Kirsikkapuukin on vielä kukassa, kun sen sijaan valkovuokkojen aika on ohi. Pihan nurkassa töröttää raparperi ihan pystysuorana. Poistimme kukkavarret, mutta ei se näytä siitä masentuneen. Lähipäivinä pitäisi mennä taimikauppaan hakemaan kasvimaalle uutta elämää. Ajattelin laittaa myös kukansiemeniä syyskesää varten kasvimaan laitaan. Armaani on ruopsutellut puutarhaa jo monta viikkoa. Eilen hän otti pensasmustikoilta suojaverkot pois. Toivottavasti rusakot ja citykani antavat mustikoiden olla rauhassa. Ihanaa, kun on tällainen pieni pihamaa kaupungissa.
  • Olen kiitollinen myös ahkeralle kimalaiselle, joka huolehtii hedelmäpuiden ja marjapensaiden pölytyksestä. Se joutuu ahertamaan aika yksin, kun ei lajitovereita näytä olevan paikalla. Hyvä että edes yksi pörriäinen. (Hyönteishotellimme ei saanut asukkaita ainakaan ensimmäisenä talvenaan. Ehkä seuraavana?)