• Marraskuu, kuoleman kuu. Luonto on musta ja kostea. Ei se mitään. Valot näkyvät paremmin. Osaa arvostaa suojaavia vaatteita,  kunnnollista valaistusta ja kotilieden lämpöä.
  • Aurinko kuitenkin nousee näillä leveysasteilla. Nyt juuri sarastaa. Saimme peruutuspaikat kaamoksen jouluun kauas pohjoiseen. Siellä selviää, miltä se ihan oikea kaamos tuntuu vuoden pimeimpään aikaan. Jännittävää.
  • Töissä on rankkaa, kun on kiirettä ja väsymystä monella suunnalla. Sain kuitenkin lupaukseni täytettyä ja leivottua kakkuja perjantain pullahetkeen. Palaute oli erittäin myönteistä. Tuli hyvä mieli. Samalla tuli hyvä tuoksu kotiin ja työpaikalle leivonnaisten myötä. 
  • Löysimme paljon ylimääräistä tavaraa annettavaksi kaiken menettäneelle perheelle. Käyttöön kaikki kapistukset, pois varastoista.
  • Löysin hyvän tilapäisvuokralaisen putkiremonttia odottavaan asuntoon.
  • Ennätin toissapäivänä korjata kaksi saman päivän koepaperipinoa ja lähettää tulokset oppilaille eilen. Nopein korjaukseni ikinä.
  • Viikonlopuksi jäi vain yksi koepaperipino ja kolmet aineet. Ehdin muutakin!
  • Lähdemme maalle. Siellä on aina mukavaa. Saa nähdä, onko myös seuraa. Tähtitaivas ainakin on siellä aivan erinäköinen kuin kaupungissa. Tulee laulu mieleen: "Kerro, kätketkö maailmoita autuaisemmin asukkain. Tokko sielläkin sydän sykkii kuni tässä mun rinnassain?" Kuinka onkaan Luojamme tehnyt ihmeellisen maailmankaikkeuden!