• Sain viettää isänpäivän oman rakkaan isän kanssa. Oli pienestä kiinni, ettei hän enää olisi ollut luonamme.
  • Isä oli virkeämpi kuin edellisellä tapaamiskerralla. Hänet nostetaan istumaan joka päivä vähintäänkin ruoka-aikoina, ja hän saa syödä muiden potilaiden kansssa päiväsalissa, vaikka hoitajat häntä syöttävät. Siellä hän istui pyörätuolissa molempina päivinä mennessämme häntä katsomaan äidin kanssa.
  • Muistan ikuisesti isän katseen, kun menimme häntä katsomaan. Hän katsoi minua niin rakastavasti, että vieläkin tulevat kyynelet silmiin sitä muistellessa.
  • Isä pystyy puhumaankin muutaman sanan. Hänen toipumisestaan ei lääkäri antanut juurikaan toivoa, joten olemme todella onnellisia pienistäkin edistysaskeleista. Liikkuminen ei onnistu, mutta hän pystyy kuitenkin käsillään tarttumaan esineisiin ja seisomaan tuettuna. Kunpa löytyisi hyvä hoitopaikka sairaalan jälkeen. Edelliseen ei ole luottamusta putoamisen takia, mutta valitettavasti olen kuullut kauhukertomuksia joistakin muistakin paikoista. Toivon hartaasti, että hoitopaikankin suhteen saan yllättyä iloisesti.
  • Äitikin oli suhteelllisen hyvässä kunnossa. Hän on alkanut sopeutua isän tilanteeseen ja odottaa kovasti, että he pääsisivät jälleen yhteen. Muistin ongelmat harmittavat häntä syvästi.
  • Äidin luona kävi viikonloppuna mukava, ymmärtäväinen kotihoitaja, joka oli auttanut monella tavalla viime päivinä.
  • Viikonloppuna pääsin talvimaisemaan, ja se tuntui hienolta etelän synkän pimeyden jälkeen.
  • Sain eilen mahtavia uutisia suvun piiristä.  
  • Pääsin tänään jumppaan kahden viikon paussin jälkeen. Se tekee hyvää, vaikka salaa inhoankin kaikenlaista liikuntaa.
  • Luen tosi hyvää kirjaa. On ihailtavaa, että joku osaa kirjoittaa niin hyvin, ja olen kiitollinen siitä, että olen sattunut ostamaan näin hyvän kirjan. :-)
  • Sain ostettua VR:n edullisia lippuja, joten ensi viikonlopun matka vanhempien luo sujuu puoleen hintaan. Kerrankin!