• Perjantai-ilta on ihana ajankohta. Viikon työt on pääasiassa tehty ja koko viikonloppu on edessä. 
  • Rankan viikon jälkeen perjantai-ilta varsinkin tuntuu ihanan levolliselta. Ei mitään välttämätöntä enää, ei juuri tänään.
  • Viikon huonot unetkin ovat kohta mennyttä, kun pitkästä aikaa aion ottaa lääkkeen auttamaan unessa pysymisessä. Olen herännyt joka aamu puoli neljän ja viiden välillä, katkonaisen yöunen jälkeen. Aamuhetkenä on kuitenkin ollut aikaa lueskella. Molempien lukupiirien kirjat pitäisi kohta saada luettua.
  • Leikkausarvet kiristävät enkä tiedä, menikö kaikki niin kuin piti. Olisin tarvinnut hoito-ohjeita sen jälkeen, kun tikit otettiin pois. Nyt on kuitenkin myöhäistä haikailla. Rasvaan arpia tiuhaan ja toivon parasta. 
  • Työviikko on ollut kiireinen. Kaiken olen kuitenkin saanut tehtyä, mitä pitikin. Seuraavista viikoista tulee pahempia, kun pitäisi iltoihin mahduttaa vielä 23 arviointikeskustelua. Sitä paitsi niihin valmistautuminen vie enemmän aikaa kuin varsinainen keskustelu. Tänä viikonloppuna pitäisi aloittaa valmistautuminen.
  • Eilen kävin työfysioterapeutilla, joka käsitteli niskalihaksiani todella taitavasti. Tosi tarpeellista, sillä päänsärkyjä on alkanut olla entistä useammin. Koskaan aiemmin en ole saanut mitään käsittelyä niska-hartiaseudulle. Sain myös uusia jumppaohjeita. Vieläköhän näinkin vanha voisi kuntoutua?
  • Nykyinen työterveyshuoltomme on aivan mahtava! Ammattitaitoisia henkilöitä, jotka osavat asiansa. Viikko sitten sieltä käytiin myös työpaikallamme rokottamassa meidät. Viikon kuluttua pitäisi olla suoja mahdollista influenssavirusta vastaan. Olin aikaisemmin varovainen enkä vuosiin ottanut influenssarokotuksia, mutta sitten rupesin rokotuttamaan itseni hauraiden vanhempieni suojaamiseksi. Lisäksi kokemus sikainfluenssasta (viikko rokotuksen jälkeen) opetti minulle, etteivät keuhkoni kestä rajuja infektioita.
  • Tapasin tänään läheisimmän työkaverini, joka ei tänä vuonna ole töissä. Oli hauska vaihtaa kuulumisia ja rupatella kaikesta. Lopuksi näimme auringon laskevan komeasti meren taakse...
  • Kotona odotti valmis päivällinen viineineen ja jälkiruokineen.
  • On taas ihana pyöräillä töihin. Viikonlopun automatkalla polvi alkoi oireilla, mutta maanantain pyöräilyn jälkeen kivut ovat olleet poissa.   
  • Eräänä aamuna satoi oikein kunnolla. Minulla on hyvä varusteet, joten ei se sade muuten haitannut, mutta tuulilasinpyyhkimiä olisin tarvinnut! Piti pysähtyä kaksi kertaa kuivaamaan rillit, jotta näkisin ajaa eteenpäin. Pimeässä vastaantulijoiden valot häikäisevät linssien vesipisaroissa eikä näe mitään. 
  • Olen iloinen siitä, että useimmat autoilijat ovat nykyisin hyvin kohteliaita pyöräilijää kohtaan: hidastavat ja antavat tietä. Varsinkin työmaaosuudella se on tarpeen, kun pitää pujotella työkoneiden välissä.
  • Ratikkatyömaa alkaa valmistua siltä kohdin, jossa minun on ajettava sen läpi. Toisaalla työt jatkuvat enkä voi ajaa sitä pitempää maisemareittiä, jota olen viime vuodet tottunut käyttämään, vaikka se onkin viisi minuuttia pidempi. Nykyreitillänikin on kuitenkin pyörätie lähes koko matkan.
  • Pyykkikone hurisee taustalle. On se vain ihanaa, kun pyykinpesu on niin helppoa. Toin mökiltä kaikki vuodevaatteet pyykkiin, ja niissä riittää pesemistä moneksi viikoksi, kun ei koneeseen kerralla mahdu kuin yksi tyyny tai peitto kerrallaan. Odottavat sitten täällä ensi kesää. 
  • Tapasimme viime viikonloppuna pikaisesti veljeni perhettä pitkästä aikaa. Olipa mukavaa! Heille oli tullut uusi asukas, kissanpentu. Sitä oli hauska seurailla. 
  • Oli myös ihanaa päästä pyhäinpäivänä käymään vanhempien haudalla. Vein kynttilälyhdyn ja callunoita. 
  • Tänä viikonloppuna olemme kotona pitkästä aikaa. Sekin tuntuu hyvältä.