• Kesäinen hellejakso on päättynyt. Nyt tuulee ja on viileämpää. Ihan mukavaa vaihteeksi.
  • Olimme herättäjäjuhlilla Joensuussa. Oli hienoa päästä taas veisaamaan juhlakansan joukkoon ja puheita kuuntelemaan. Samalla tuli tavattua ystäviä ja tutustuttua hiukan myös kaupunkiin.
  • Matkamme jatkui Kainuuseen sukulaisten luo. Oli mahtavaa taas tavata heitä vuosien jälkeen. Ihanaan tapaamiseen iskeytyi kuitenkin saman tien iso huoli: sairastuin koronaan saman päivän iltana, kun olimme vierailleet yhteensä kuuden sukulaisen luona. Heistä viisi on hauraita joko iän tai sairauden takia. Nyt pelkään, että olen tartuttanut tämän kurjan, vaarallisen taudin heihin. Tarttuminenhan on voimakkaimmillaan juuri ennen omaa sairastumista - viruksen pirullinen juoni! Odotan kauhulla, mitä tuleman pitää. Altistumisesta sanotaan kuluvan 3 - 5 päivää taudin puhkeamiseen. 
  • Arvelen itse altistuneeni perjantai-iltana. Tapasin lyhyesti henkilön, joka fb-päivityksessään kertoo saaneensa koronan ja mahdollisesti altistaneensa hänet tavanneet. Omat oireeni alkoivat maanantai-iltana, ja sukulaisvierailusta on tänään kolme vuorokautta. Olen kyllä ikionnellinen, jos käy niin, ettei kukaan ole saanut tartuntaa. Valitettavasti se on epätodennäköistä, mutta jatkan rukousta siihen suuntaan.
  • Armaani sairastaa myös. Hänen tartuntansa on selkeästi peräisin minulta. Minulla oli korkeampi kuume alussa, mutta hänen keuhko-oireensa ovat hankalammat, kun ei ole astmalääkitystä apuna niin kuin minulla.
  • Muutimme siis suunnitelmia, peruutimme viimeisen hotelliyön ja lähdimme tiistaina suoraan kotiin. Nukuin koko matkan ja tein testin kotona. Kaksi viivaa singahti esiin ihan saman tien. Armaalleni tuli eilisessä testissä vain hyvin hailakka toinen viiva.
  • Tein omaolossa oirekartoituksen, ja sen seurauksena sain heti ajan viralliseen koronatestiin eilisaamuksi. Sekin oli tietysti positiivinen. Lisäksi sairaanhoidon neuvonnasta soitettiin ja annettiin lisäohjeita. (Onneksi käytäntö on sen verran muuttunut, ettei oireettomien altistuneiden enää tarvitse jäädä karanteeniin.)  
  • Harmillista, ettei neljänsiä rokotteita ole annettu edes yhdeksänkymppisille, vakavasti sairaille tai juuri leikkauksessa olleille, kuten sukulaisteni tapauksissa. Toisaalta vielä ei ilmeisesti ole sellaista rokotetta, joka tehoaisi uusimpiin variantteihin.
  • Sairastaminen on paljon mukavampaa viileämmässä säässä. Meillä oli kotona viime viikolla sisällä 29°C eikä tuuletus auttanut mitään. Nyt on öisin 13°C, jolloin  tuuletuskin on tehokkaampaa.
  • Tämä viikko on oltava kotona ilman kontakteja mihinkään suuntaan. Armaani nukkuu, minä luen kirjoja. Napsimme särkylääkkeitä, jolloin kuume pysyy poissa tai kohtuullisena. Niin opastettiin.
  • Veljenpojan rippijuhlat menevät nyt ohi, samoin mahdollisesti ensi viikoksi kaavailtu vieraiden tulo mökille. Onneksi on vielä hiukan aikaa toivoa, että se kuitenkin onnistuisi.
  • Armaani kävi eilen kaupassa juuri ennen sairastumistaan ja toi suuren määrän hedelmiä ja eineksiä. Ihanaa, ei tarvitse huolehtia ruuan hankinnasta. Tarvittaessa tutustumme nettiruokakauppoihin loppuviikosta.
  • Lueskelin äsken niiden herättäjäjuhlaseurojen puheita, johon emme itse ehtineet. Hieno juttu, että ne ovat tekstimuodossa netissä saatavilla.
  • Äsken tipahteli muutama sadepisara, mutta se oli äkkiä ohi. Puutarha kaipaisi sadetta. Herra Mustarastas meni  nautiskelemaan pihamaalle ja lehautteli siipiään saadakseen pyydystettyä vesipisaroita höyhenilleen. Kaikki kasvit janoavat myös vettä.
  • Kesäkurpitsa ja peruna kukkivat. Kirsikat ovat oransseja ja vielä pieniä, mutta niitä tulee paljon.
  • Nyt täytyy ottaa todellakin levon kannalta tämä sairasteluaika, ettei tule jälkiseuraamuksia. Pitää kai myös käydä lääkärissä kuunteluttamassa keuhkot, kunhan tilanne vähän rauhoittuu. Onneksi pärjäilen nyt aika hyvin. Dekkari käteen ja terassin keinuun...