• Tämä viikko on mennyt Lapissa lomaillessa. Tosi mahtavaa.
  • Matkustimme kolmen hengen seurueemme kanssa autolla Lappiin. Poikkesimme Oulussa persoonallisessa kirjakahvilassa ja yövyimme Iissä viehättävässä Gasthausissa matkan varrella. 
  • Maanantai-illasta asti olemme olleet Ylläksellä. On ollut mahtavaa liikkua luonnossa, kerätä vähän mustikoita ja hilloja sekä nousta tunturin huipulle maisemia ihailemaan. Ylöspäin menimme gondolihissillä, mutta palasimme jalkaisin jyrkkää polkua pitkin. Välillä piti hiukan levähtää, jotta lonkat kestivät treenin.
  • Olen valtavan iloinen siitä, että vastikään kovin kipeänä ollut vasen polvi on kestänyt hyvin kävelyt ja kiipeilyt. Selkäkään ei ole kovin paljon oireillut. Tuntuu, että olen pääsemässä taas kuntoon koronan aiheuttaman liikkumispaussin jälkeen.
  • On ollut kaunis sää koko viikon, vaikka sääennusteet ennen lähtöä povailivat sadetta koko viikoksi. Kertaakaan emme ole kastuneet, ja ikkunasta sadetta on katseltu pari kertaa. Tänään kävimme ulkona syömässä, ja sade ajoittui juuri meidän ravintolassaoloaikaamme.
  • Erityisen hauskaa minusta on ollut seurata poroja. Niitä kuljeskelee kaikkialla, eivätkä ne välitä ihmisistä. Komeita sarvia, suloisia vasoja, kokonaisia poroperheitä, useita täysin valkoisia yksilöitä... Ensimmäisenä iltana katselimme ikkunasta, kun porolauma popsi hyvällä halulla mustikoita suuhunsa. Onneksi olimme ehtineet ensin ja jo keränneet aamupalamustikat seuraavaa päivää varten.
  • Ylläksen huipulta laskeutuessamme tapasimme kaksi ryhmää poroja. Ensimmäiset seisoivat keskellä polkua eivätkä olisi millään viitsineet väistää meitä. Vasat loikoilivat maassa ja vaatimet ja hirvaat katselivat meitä välinpitämättöminä. Lopulta ne lähestyessämme antoivat periksi ja siirtyivät hiukan sivuun polulta. Alempana oli toinen ryhmä, joka lepäili märehtien (?) polun sivussa olleella tasaisella alueella, jossa ei ollut rakkaa niin kuin kaikkialla muualla. Nekin olivat tottuneet turisteihin, kun eivät mitenkään meitä noteeranneet.
  • Autoillessa on oltava tarkkana, sillä porot eivät väistä autoja. Minä en aja, ja onneksi kuskimme on tottunut tarkkaamaan poroja.
  • Hulppeiden maisemien lisäksi olen nauttinut honkien huminasta ja metsän tuoksusta. Niistä tulee Kainuun mummola mieleen. 
  • Hyttysiä ei juurikaan ole paitsi suolla oli muutamia. Mäkäräisiä ei ole ollut senkään vertaa. Tämä on mainio aika matkailla Lapissa!
  • Illat ovat valoisia. Nytkin on vielä 20˚C ja aurinko paistaa. Istun terassilla ja katselen mäntymetsää. Odottelin, jos sattuisi poroja kulkemaan ohi, jotta saisin niistä kuvan tässä ympäristössä, mutta ainoat ohi menneet kävelivätkin tietä pitkin eli olivat liian kaukana kuvattaviksi. 
  • Tunnen itseni hyvin onnelliseksi ja kiitolliseksi. Tämä on loistava tapa loman lopettamiseen. Huomenna hyppään yöjunaan ja palaan kotiin. Jonkin verran ovat työasiat jo mietityttäneet ja sähköposteja on tullut luettua, mutta varsinaisesti paneudun niihin vasta sunnuntaina ja maanantaina.
  • Alkamassa on viimeinen lukuvuoteni. (Jo on  aikakin, sillä kunnan palveluksessa olleet ikätoverit ovat olleet eläkkeellä jo kolme vuotta!) Aion keventää työtaakkaani neljänneksellä, jolloin ehkä ehdin muutakin elämää kuin vain työtä. Hauska ajatus.