• Vuosi vaihtui kotona ystävien seurassa. Oli mukavaa. 
  • Viime vuosi ei ollut yleisesti ottaen hyvä vuosi, vaikka omassa elämässäni ei mitään koronaa kummempia ikävyyyksiä muistaakseni ollutkaan. Järkyttävän julman sodan puhkeaminen Euroopassa ja sen aiheuttamat uhkakuvat tekivät vuodesta painostavan. Onneksi Suomi on vielä entisellään ja pystymme auttamaan ukrainalaisia.
  • Tasavallan presidentti piti tänään uudenvuodenpuheen. Se oli selkeäsanainen, viisas ja rohkaiseva. Meillä on hyvä presidentti.
  • Ukraina on pystynyt puolustautumaan raakaa hyökkääjää vastaan jo kymmenen kuukautta. Toivottavasti pystyy siihen jatkossakin. Ihailen ukrainalaisten asennetta.
  • Kävimme tänään yli tunnin kävelyllä. Se teki hyvää! Aurinko paistoi pitkästä aikaa, ja sekin kevensi oloa. 
  • Nastakengät ovat aivan ylivertaiset jalkineet tällä kelillä, kun suurin osa lumesta on sulanut ja jäljellä on vain liukasta jäätä. Nastakengillä voi askeltaa kaikessa rauhassa.
  • Heräsin tänään klo 9.30. Ihmeellistä! Toki olin mennyt nukkumaan vasta kahden jälkeen, mutta se, että useiden neljän viiden tunnin öiden jälkeen sain nukuttua yli seitsemän tuntia, tuntui aivan ihmeelliseltä. Kunpa näin jatkuisi. (Pitäisikin olla jo nukkumassa, sillä aamulla on herättävä aikaisin hammaslääkärin vuolksi.)
  • Sain tänään siirrettyä kaikki tarpeelliset tiedot vanhasta kalenteristani uuteen. Se on iso homma, ja nyt se on tehty. 
  • Ihanaa, että lomaa on vielä viikko jäljellä. Eiliseen asti on ollut koko ajan hommaa - vieraita, leipomisia, Hesarin lukemista... Huomenna alkaa varsinainen vapaani, joka kestää loppiaiseen. jolloin onkin taas tulossa vieraita. Aion ulkoilla ja lukea.
  • Eilen eräs vanha ystävä, jota en ole tavannut vuosiin, soitti. Oli hienoa kuulla taas hänen äänensä ja rupatella hetkisen. Leipomisen takia ei ollut kovin paljon aikaa, mutta hän on järjestämässä tapaamista isolle joukolle, joten ehkä tapaammekin aika pian, mikäli tapaaminen sopii työaikatauluuni. Muut ovat jo eläkkeellä.
  • Rusakkoa ei näkynyt pihassa eilen koko päivänä, vaikka se yleensä käy jopa viisi kuusi kertaa päivässä syömässä ja nukkumassa. Armaani arveli, että se säikähti rakettien pauketta ja meni johonkin pakoon. Saattoi olla oikea selitys, sillä tänään se on poikennut täällä taas useita kertoja ja ottanut pitkät iltaunetkin meidän pihalla.
  • Sain toissapäivänä kuunneltua loppuun Tervojen kirjan Ukko. En tainnut olla oikeaa kohderyhmää, sillä se oli mielestäni ikävystyttävä. Ikääntyvän pariskunnan höpsähtäneisyyttä. Nyt pääsin valitsemaan muuta kuunneltavaa.
  • Aloitin Annie Ernaux'n teoksen Vuodet, mutta totesin, että sitä on kuunneltava keskittyneemmin kuin mihin silloin kykenin. Niinpä aion aloittaa jonkin muunkin, ehkä juonivetoisemman, ajatellen tulevia ulkoilulenkkejäni.  
  • Uusien bluetooth-kuulokkeiden kanssa kävi ikävä kämmi. Kuntosalilta palatessani kuuntelin kirjaa ja yritin laittaa äänen voimakkuutta pienemmälle painamalla nappulaa. Kuulokkeet soittivatkin puhelun eräälle tuttavalleni, joka hämmästyi yhtä paljon kuin minäkin! Selitin sekavasti, että kuulokkeeni soittivat vahingossa, mutta se kuulosti varmaan todella omituiselta. Nyt en enää uskalla näpelöidä päässä olevia kuulokkeita kuuntelun aikana!   
  • Joulukuusemme on edelleen kaunis. Pidän sen tuomasta tunnelmasta. Kaikkein eniten pidän valkoiseta pyöreästä tähtilampusta, joka loistaa ikkunassani. 
  • Tervetuloa vuosi 2023! Toivottavasti tuot maailmaan rauhan ja onnistut auttamaan ihmiskuntaa taistelussa ilmastokatastrofia vastaan. Toivottavasti ihmiset oppivat kunnioittamaan enemmän toisiaan ja torjumaan yksinäisyyttä ja syrjäytymisiä.