Antibiootit ovat tosi tehokkaita. Olo on jo parempi, vaikka keuhkot ovatkin vielä tukossa. Aloitin juuri kortisonitablettikuurin.  Sen pitäisi tehota nopeasti, jos kohta vatsa onkin pian karrella.

Aurinko paistoi aamulla sateen jälkeen. Mahtavaa, sillä työpaikalla on tänään ulkoilupäivä. Auringon noustessa naputtelin ohjeet huomiselle sijaiselle. Se on sairastamisen rankin osuus: tehdä kuitenkin osa töistä. Nyt olen loppupäivän siitä velvollisuudesta vapaa ja voin taas levätä. 

Hyvä ettei tarvitse kuitenkaan olla koko päivää petissä van jaksan hiukan puuhastellakin. Keuhkotkin toimivat paremmin pystyasennossa.

Illansuussa:

Ihmeellistä: krahinat heikentyneet huomattavasti!  (Hurjaa ajatellakaan, mitä olisi käynyt, jos asuisin maassa, jossa ei ole terveydenhoitoa eikä lääkkeitä. Kauankohan menisi ennen viimeistä krahinaa?)