... eikä rasita koulu, syyt' on olla iloinen!  LOMA ALKOI!

  • Lukukauden pahimmat kaksi viikkoa ovat ohi. Työpäivät venyivät väkisin 11-tuntisiksi, enkä silti ehtinyt kaikkea. Sydän oireili ja muutama muukin elin, mutta jippii,  olen elossa edelleen!
  • Kurjia tapauksia työpaikalla liikaa kaiken arviointistressin ja -kiireen lisäksi. En tiedä, löytyykö mitään kiitollisuuden aihetta niitä ajatellessa, mutta tästä eteenpäin saan ainakin pari viikkoa hengähdystaukoa niiden murehtimisesta.
  • Unettomuus on vaivannut stressin myötä, eikä se paranna mielialaa sen paremmin kuin lisää kärsivällisyyttäkään. Olen ihan puhki, mutta tiedän, että loma parantaa tilannetta ainakin vähän.
  • Kävin viime viikonloppuna piipahtamassa äidin luona työpaikan pikkujouluillallisten sijaan. Ei ollut juhlatunnelmaa tämän raadannan lomassa. Äiti ilahtui, vaikkakin pettyi, kun vain käväisin. Pitkät junamatkat kuitenkin antoivat itselleni tilaisuuden uppoutua lukemiseen ja siirtyä romaanin myötä aivan muualle.
  • Onnistuin siis työmatkojen ja viikonloppureissun aikana lukemaan kokonaisen romaanin! Motivaatio tuli siitä, että vuoden viimeinen kirjapiirimme kokoontui sunnuntai-iltana. Jhumpa Lahirin Tulvaniitty osoittautui kiinnostavaksi. 
  • Käytin tilaisuutta hyväkseni ja kävin viime lauantaina useilla joulutoreilla. Hieno tunnelma, vaikka en juuri ostettavaa löytänytkään. Mietin, että tällaisissa paikoissa voivat "normaalit ihmiset" käydä joulun alla samoin kuin joulukonserteissakin. Minä annoin lähes 400 arvosanaa, ja jokaista kohti kuinkahan monta koetta tai tehtävää tarkistin? 
  • Sain kuin sainkin lahjapaketit veljien perheille valmiiksi tänään ja toimitettua sille veljelle, joka on luvannut niitä kuljettaa huomenna. Hienoa, että se järjestyi.
  • Sain yllätten viettää kahvihetken rakkaan ystävän kanssa tänään iltapäivällä. Teki hyvää tavata.
  • Pimeyden ja sankan vesisateen keskellä jouluvalot valaisevat synkkyyttä. Myös ikkunoista tuikkivat lämpimien kotiliesien kajastukset sykähdyttävät.
  • Koulun joulukirkko sujui mukavasti. Ensimmäistä kertaa vuosiin en ollut mistään vastuussa. Saatoin hetkeksi ihan  hiljentyä.
  • Nyt on pari päivää aikaa leipoa ja järjestellä ennen kuin lähden viettämään joulua äidin luo. Yksinäiselle joulu on vuoden yksinäisin päivä. En halua, että äiti joutuisi olemaan joulunkin yksin.
  • On niin niin ihanaa, että on perjantai, ja odotettu, ansaittu loma on kokonaan edessäpäin!