Joulusuunnitelmat menivät kaikki mynkään. Äiti joutuu olemaan yksin jouluna, sillä olen kotona petipotilaana... 

Silti pukkaa kuitenkin kiitollisiakin mietteitä mieleen:

  • Viimeinkin hengähdystauko ilman mitään velvoitteita. Ei ole jouluruokia varattu -> ostetaan kaupasta. Piti mennä äidin luo -> on rauhaisa koti jossa viettää joulu kipeänäkin. Ei saa rasittaa itseään -> lupa levätä, toipilaana jaksaa ehkä lukea ja kirjoitella.
  • Armaani päätti jäädä myös kotiin, ettei minun tarvitse olla yksin. 
  • Joulukirkkoon voi osallistua myös telkkarin välityksellä.
  • Äiti oli ymmärtäväinen eikä toivonut viruksia joulutuliaiseksi, joten pidämme yhteyttä puhelimitse.
  • Maassa on rauha. Kunpa olisi kaikissa maissa!
  • Sain töissä kaikki hommat tehtyä viimeiseen asti - tosin viimeiset päivät sairaana, mikä nyt kostautuu. Silti ei jäänyt mitään tärkeää hoitamatta.
  • Joulukortteja on tullut kymmenittäin. Ihanaa, että sukulaiset ja ystävät muistavat. Joulukortti kertoo, ettemme ole unohtaneet toisiamme, vaikka ei välttämättä ole tavattu koko vuoden aikana.
  • Kävin lääkärissä tänään ja sain kuulla, ettei ole antibioottien tarvetta ainakaan vielä. Hyvä uutinen. Astmalääkeannostus moninkertaistettiin. Sain kehotuksen nukkua paljon, joten toteutin sitä ohjetta koko iltapäivän.
  • Särkylääke laski kuumeen ja poisti inhottavan päänsäryn. Kiitos tehokkaista lääkkeistä.

 

Yle Teemalta tuli tänään puhutteleva animaatio nimeltä Evankeliumi. Se on Yle areenassa nähtävillä joulupäivään asti.

(Alla oleva kuva ei ole animaatiosta, mutta aihepiiri on sama...) 

Seimikuva.jpg