Viime aikoina on huolenaiheita tuntunut olevan enemmän kuin kiitollisuuden aiheita, ja kova kiirekin on vienyt mukanaan. Nyt on kuitenkin taas hetki aikaa istahtaa tähän miettimään myönteisiä asioita.

  • Olen kiitollinen tästä hetkestä. Kiirekään ei kestä ikuisesti.
  • Olin Stadin Siivouspäivän merkeissä myymässä tarpeettomia tavaroita eräällä kadulla, mutta valitettavasti asiakkaita ei ollut kovin paljon. Kalliossa ja Käpylässä oli ollut todella paljon väkeä liikkeellä. Saimme kuitenkin olla ulkona - poutasääkin oli - ja syntyi muutamia mukavia keskusteluja ohikulkijoiden kanssa.
  • Pääsin eroon vanhoista kamppeista, kun mukana olleet vaatteet lopuksi vietiin kierrätykseen. Annoimme myös osan tavaroista ilmaiseksi, ja siitä monet olivat ihmeissään ja hyvillään. Muutenkin hinnat olivat euron luokkaa, joten tuottona  oli lähinnä hyvä mieli.
  • Vapaapäivä ilman velvoitteita tuntui ihmeelliseltä. Edellisestä ohjelmoimattomasta päivästä on aikaa.
  • Olimme juhlaillallisilla. Oli mukavaa.
  • Veli on tänä viikonloppuna vanhempien luona, joten voin olla huoletta.
  • Vanhemmat ovat joten kuten pärjäilleet, vaikka kieltäytyivätkin viime hetkellä isälle järjestämästäni hoitokotipaikasta, vaikka olivat olleet ensin siihen suostuvaisia. Ehkä on parempi näin, vaikka tilanne on rankka eikä isän vointi enää oikein ole kotihoidettavan.
  • Kaupungin viranomaiset ja kotihoitajat ovat olleet avuliaita ja ymmärtäväisiä. Ihmettelen kuitenkin, kuinka sellaiset pärjäävät, joilla ei ole omaisia, kun kaikki toimet vaativat omaisen  yhteydenottoa. Laskutusvirheitäkin näyttää tulevan melko usein. Kuinkahan minulle tulevaisuudessa käy, kun ei ole lähiomaisia?