• Vaikka kesä on kolea, se on silti kesä. Ilman takkia ei pärjää kovan tuulen takia, mutta on kuitenkin pääosin aurinkoista.
  • Tällä hetkellä istun järven rannassa kävelytien varrrella penkillä, lähellä lomakotiamme. Ohitseni huristaa moottoriveneitä tuon tuostakin. Laivaväyläkin siinä on, joten ei olisi ihme, jos laivakin minut ohittaisi.
  • Pyöräilimme tänään kaukana keskustasta olevin markettihin, mutta yllätykseksemme ne olivatkin pyöräillen paljon lähempänä kuin autolla. Toista kautta 6,5 km, toista kautta vain 4 km. Samalla kävin vaatekaupan alennusmyynnissä ja löysin yhtä ja toista itselleni ja äidille. Armaani jaksoi ihmeen kärsivällisesti istua ovenvieruspenkillä.
  • Olen valtavan onnellinen sähköpyörästäni! Sillä on niin vaivatonta ajella, eivätkä ranteet, polvi ja selkä ollenkaan kipeydy! Voisin ajella aamusta iltaan. Sen kuljettaminen vain on hankalaa, sillä pitää olla peräkärry mukana. Armaani lupaili, että se voitaisiin ottaa mökille mukaan, kunhan sinne pääsemme reilun viikon kuluttua. Ensimmäistä kertaa elämässäni pääsisin sielläkin ajamaan pyörällä. (Pitänee laulaa koko ajan, että karhut tietävät väistää!)
  • Eilen meillä oli naapureita täällä käymässä. Muut pelasivat golfia koko päivän, minä ja yksi vieraista nautimme kesäpäivästä kävellen, jutellen ja lueskellen. Illalla kävimme illallisella pitkän kaavan mukaan. Vieraat kävivät myös katsastamassa lomakotimme.
  • Olen saanut aloitettua dekkarin lukemisen pitkästä aikaa. Outoa, miten päivät menevät muissa puuhissa niin tarkkaan, ettei kirjoille jää aikaa. Huomenna jatkan junassa ja bussissa, kun menen äidin luo.
  • On ihanaa katsella sydänkesän luontoa. Kukat kukkivat, vesilinnuilla on poikaset perässään (paitsi yksi silkkiuikku näyttää vielä hautovan), luonto tuoksuu. Hyönteisiä vain tuntuu olevan tavallista vähemmän. Ihan hämmästyin, kun jokin pörisijä eksyi sisään päivällä: sitä ääntä en ollut kuullut aikoihin. Toivottavasti tilanne ei ole vielä katastrofi marjojen ja hedelmäpuiden pölytyksen suhteen.
  • Tänään saimme tehdä päivän hyvän työn: jätskikioskilla huomasin jonkun pudottaneen lompakkonsa maahan. Vein sen myyjälle. Siinä samassa huomasin miehen, joka oli ollut kioskilla meidän jälkeemme, lähtemässä pyörällä poispäin. Armaani juoksi hänet kiinni (aika kauas joutui pinkomaan) ja kysyi, onko lompakko kadonnut. Mies palasi kioskille ja sai lompakkonsa. Mumisi kiitoksenkin ja lähti. Meille jäi hyvä mieli. 
  • Täällä päin on kesän suurin konsertti tänä iltana. Olen kiitollinen siitä, ettei tarvitse mennä sellaisiin! 😉 Saamme rauhassa viettää saunailtaa, ja kuulomme on turvassa. Minulla korvat soivat tätä nykyä joka päivä -  työpaikan mekkaloista johtuen -  enkä haluaisi tilanteen enää pahenevan. Kovaäänisen rockpauhun sijaan odotankin jo ensi viikonloppua ja siionin virsien kaihoisaa sointia herättäjäjuhlilla... 😇
  • Hienoja pursia lipuu ohi. Valtavia moottoriveneitä, puksuttavia vanhoja paatteja ja tällä hetkellä myös hiljainen soutuveneen näköinen perämoottorivene. Niissä on varmaan onnellisia ihmisiä, kun ovat päässet vesille omilla venosillaan. Nyt pikaliippari ohitti kauniin vaaleansinisen veneen. Jokaisen jälkeen aallot lyövät rantaan loiskeensa. Sitä on hauska kuunnella. Veneet palaavat kotisatamaan järvellä vietetyn päivän jälkeen. 
  • Nyt tulivat lokitkin huutelemaan. Kesäistä!