• Ihanaa, että on taas viikonloppu. Viikko oli raskas ja kiireinen.
  • Koko viikonloppu on vielä edessä. Aivan mahtavaa. Se hämmästyttää, miten nopeasti viikonloput seuraavat nykyisin toisiaan.
  • Kävin äsken kävelyllä ensi kertaa koko viikolla. Lumihiutaleet kimmelsivät hangella kuun valossa, ja tähtiä näkyi paljon enemmän kuin kotona. Ei puuttunut kuin revontulet, joita täällä oli kai näkynyt viime yönä.
  • ​Tapasimme palatessa ohimennen myös pari naapuria täältä samasta talosta.
  • Viikkoon on mahtunut monenlaista: kokeiden korjausta, arvosanojen antamista yläkoululaisille, kokouksia, vanhempien ja oppilaiden tapaamisia. Viikonloppuna on kaksi koepakettia repussa mukana, ja netissä odottaa satakunta kirjoitusta. Taidan viikon päästä olla todellakin loman tarpeessa!
  • Tänään jännitti eräs keskustelu, mutta se menikin yllättävän hyvin. Siitä tunnen suurta kiitollisuutta. 
  • ​Kaipaan aikaa yksityiselämälle. Olisi hienoa voida taas keskittyä lukemaan, kirjoittamaan kirjeitä, neulomaan sukkaa, ulkoilemaan...
  • Näin viime yönä unta, jossa suunnittelin erään kielioppiin liittyvän leikin uuden version. Herättyäni huomasin, että se toimiikin oikein hyvin. Toteutukseen! 
  • ​Abit saivat eilen viettää penkkareita toisin kuin edellinen ikäluokka. He kävivät heittelemässä karkkeja myös alakoululaisille - mikä kaaos taas kerran - ja nauttimassa juhlapäivästään. Juttelin erään entisen oppilaani kanssa, joka kertoi, että olo on aika haikea... Minäkin ihan liikutuin tapaamisesta. 
  • Tavallinen arki on ihan parasta. Riittävä uni, selkeä rytmi, hyvä ruoka, iloinen mieli.​
  • Kiitollinen pitää olla myös jokaisesta päivästä, jolloin Euroopassa on edelleen rauha. Tilanne on kiristynyt viikko viikolta ja päivä päivältä. Itänaapurin isäntä isottelee ja uhkailee. Kunpa ei olisi uusi maailmanpalo tulossa.
  • Onni on elää rauhassa läheisten, maanmiesten ja muiden kansojen kanssa.