• Vappulomanen meni ilman työasioita melkein loppuun asti.
  • Maalla oli mukavaa. 
  • Suvun uusi vauva oli tosi söpö. Heti hänet nähtyäni alkoi mielessä soida: "Tiitiäinen, metsäläinen..."  Vauvan isä oppi laulun nopeasti ja alkoi laulella sitä lapsoselleen. Vauvalla oli jo syntyessään tuuhea tukka - "tukka naavantappurasta..." 
  • Vappuaatonaatosta tuli ikimuistoinen sään puolesta: lyhyessä ajassa tuli lunta varmaan ainakin 5 cm. Lintulaudalle ilmaantui oitis useita peipposia, punarinta, keltasirkkuja, punatulkku talitiaisia sekä närhipariskunta. Tuli lisäruoka tarpeeseen.
  • Uskomaton tapahtui: viime yönä lumi hävisi ja lämpötila alkoi nousta. Täällä Helsingissä oli päivällä jo 14°C.
  • Kaivarissa oli taas mukava käydä piknikillä tapaamassa ystäviä. Monenlaisia syömisiä ja isoja kuulumisia. Aurinko helotti ensin pilvettömältä taivaalta, mutta myöhemmin iltapäivällä tuli vähän pilvisempää. Ei tarvittu villapaitoja ja -huiveja, jotka olin ottanut mukaani. 
  • Mennessä käytiin Lähetystalolla nauttimassa vohvelit. Viimeinen vappu siellä. Surullista. Talo on ollut tärkeä ja merkittävällä paikalla. Hiipuuko koko toíminta?
  • Illalla herkuttelimme vielä kotona kaloilla ja salaateilla. Rauhallinen koti-ilta tuntuu tässä elämänvaiheessa ihanalta ylellisyydeltä, kun arkisin on tavallisesti aina kiirettä ja työruuhkia. Nyt päätin jättää ne odottamaan työpäiviä. Saa nähdä, selviydynkö loppuviikosta.
  • Kevät etenee, vaikka ainakin yksi takapakki on jo ennusteissa ollut luvassa. Krookukset ovat auenneet kukkapenkissä (kas, olinkin syksyllä istuttanut niitä!) ja valkovuokot metsikössä. Ensimmäiset leskenlehdetkin näin vasta tänään, vaikka niitä on kuulemma ollut jo pitkään. 
  • Huomenna iloisin mielin töihin... :-)