Olen niin iloinen siitä, että meillä on mahdollisuus piipahtaa välillä maaseudun rauhassa. Tulee asioihin uusia näkökulmia ja saa kokea monenlaisia elämyksiä. 

Tänään heräsimme sumuisena aamuna jo ennen auringonnousua. Oli vielä pilkkopimeää eikä ollut kiire mihinkään. 
Aamun valjettua huomasimme ikkunan takana pellolla viisi peuraa aterioimasssa, kaksi täysikasvuista ja kolme aika isoa vasaa. Aamupäivällä samassa paikassa oli viisi joutsenta, joista kolme täysikasvuisia, kaksi harmaita poikasia. Päivän mittaan ne taisivat jatkaa muuttomatkaansa, sillä illansuussa peurat olivat palanneet niiden sijaan taas takaisin.

Näin pyhäinpäivänä tuntui hienolta, että saatoimme käydä sytyttämässä kynttilän isovanhempieni ja setäni haudalle. Useimmiten olemme liian kaukana suvun haudoista. Väkeä oli liikkeellä paljon jo aamusta. Hautausmaalta oli hieno näkymä järvelle, joka oli usvan peitossa.

Sukulaisia oli hauska myös nähdä. Tänään olen kohdannut kahdeksan suvun jäsentä, joita en tapaa päivitäin tai viikoittain.  

Olemme matkustaneet autolla eilen ja tänään jo yli neljäsataa kilometriä. Huomenna tulee kolmisensataa lisää. Tulee useimmiten nukuttua aika pitkiä huikosia. Ei mene aika hukkaan!