• Taas tuli tehtyä täysi työpäivä mapituksen parissa. Jopa siivooja tuli kysymään iltapäivällä: "You here, not home?" No, en suinkaan ollut ainoa, vaan meitä oli ainakin puolenkymmentä sekä eilen että tänään. Moni on menossa huomennakin, mutta minä en.
  • Se hyvä puoli oli, että siellä voi syödä edullisen lounaan samalla, sillä koululla on paljonkin toimintaa vielä, ja lounas tarjoillaan päivittäin.
  • Menin pyöräillen, mutta olipa järkyttävä kylmä! Navakka tuuli viilsi korviin ja päähän. Muut osat olinkin suojannut paremmin. Tuli silti liikuttua edes vähän.
  • Sain päivässä aikaan laatikollisen keräyspaperia ja puoli laatikollista silputtavaa tietosuojamateriaalia. Suunnilleen kaikki tämän vuoden alakoulun paperit, kokeet ym. sain mapitettua, mutta yläkoulun materiaalit jäivät, kun voimat loppuivat. Ensi vuonna opetan kaseja, ja kasin mapit ovat toissavuodesta vielä sekaisin... Ehkä saan vielä jostakin aikaa ja energiaa niiden selvittelyyn, kunhan uusi lukuvuosi alkaa.
  • Onnistuin ostamaan netin kautta lipun erääseen Euroopan suosituimmista museoista. Pelkään aina tumpuloivani, joten onnistuminen toi helpotuksen tunteen.
  • Armaani oli käynyt kaupassa ja ostanut aivan taivaallisen hyvää leipää! Se maistui kuuman teen kanssa, kun hytisten olin polkenut kotiin töistä.
  • Omenapuussa näkyy omenan alkuja monilla oksilla. Se uuttera kimalainen, jonka näimme, on jaksanut pölyttää paljon kukkia. Kaikilla oksilla ei raakileenalkuja näy, vaan kukat vain kuihtuvat pois. Sinne ei pikku kimalainen tainnut ehtiä. Nyt pörriäisiä on lämpimällä säällä enemmän. Eilenkin niitä sai saattaa terassilta pois useampia, kun hämääntyivät lasi-ikkunoista eivätkä havainneet avointa ovea.
  • Myrskyisää tuuulta on kiva katsella täältä lämpimästä, kun ei tarvitse olla sen armoilla. Jospa huomenna paranisi sää. Maa tarvitsisi myös sadetta. Tänään pariin otteeseen tulleet muutamat pisarat eivät ole auttaneet kuivuuteen.
  • Kirjosieppo pyrähtelee pihalla. Sillä on tapana valloittaa tiaisilta pönttö ja asettua itse siihen. Sinitiainen on pöntössämme pesinyt, mutta en tiedä, kenen hallussa pesäpaikka nyt on.
  • Lauantain ylioppilasjuhlissa kuulimme käen kukkuvan pitkään ja hartaasti. Sekin on varsinainen öykkäri: munii toisten pesiin ja heittää alkuperäismunat pois. Sitten vain kukkuu viattoman oloisena. Luonto ei ole harmoninen ja sopuisa, vaan jokainen ajaa omaa etuaan. Aina joku voittaa ja toinen häviää. Sillä lailla kuitenkin säilyy tasapaino.