• Viime viikot ovat olleet täynnä kaikenlaista. Kahden viikon lehdetkin - muut kuin Hesari - ovat pääosin lukematta. Olen kiitollinen siitä, että kaikki on sujunut, asiat menneet eteenpäin, vaivat helpottaneet, työ sujunut jne.
  • Liki kolme viikkoa sitten  kävin hieronnassa niska-hartiavaivojen takia. Ei olisi kannattanut! Sain kovan kivun yhteen selkänikamaan. Se esti nukkumasta kunnolla viikon ajan, särki päivisin, huolestutti. En pystynyt taivuttamaan päätäni alaspäin normaalisti.  Onneksi kahden viikon kuluttua kipu poistui ja liikerata palasi. 
  • Olen ollut viime viikkojen aikana paljon yksin kotona, sillä Armaani on ollut lomakodissa. On ollut rauhallista ja hiljaista. Työpäivät ovat venyneet, mutta se ei ole niin haitannut.
  • Viime viikonloput olen ollut enimmäkseen kotona, pääosin koronan takia, koska en ole uskaltanut lähteä junamatkoille. Sarjalippukin vanheni ja neljä matkaa jäi käyttämättä. Ei vara venettä kaada, tuumin kuitenkin, sillä mikään suunnitelluista reissuista ei ole ollut välttämätön.
  • Kesän viimeinen mökkireissukin jäi haaveeksi - Armaani on mökillä juuri nyt yksin - sillä  minun olisi pitänyt palata loppumatka junalla. En rohjennut lähteä, vaikka sääkin olisi ollut uskomattoman suosiollinen ja puolukan poiminta houkuttanut. Yritän sen sijaan saada kolmet kokeet korjattua, sillä ensi viikolla tulee kaksi uutta pinoa eteen.
  • Armaani nostaa mökkilaiturin maalle veljeni kanssa tänään. Se huoli on sitten pois. 
  • Ystävien suunnalta on kuulunut monenlaisia kuulumisia: riemua ja onnistumisia, suuria murheita ja surua, pienempiä ilonaiheita. Elämän laineet lyövät, niin kuin sanotaan. Onneksi on mihin turvautua apua pyytäen tai kiittäen.
  • Viime keskiviikkona tulin yhtäkkiä huonovointiseksi kesken työpäivän ja jouduin lähtemään kotiin. Menetin tärkeän juhlan, jossa minullakin olisi ollut pieni tehtävä. Onneksi paranin nopeasti, ja eilen oli olo jo aika normaali. Samanlainen tauti iski kahteen oppilaaseen kesken päivän tiistaina ja keskiviikkona. Hyvä että poistui nopeasti.
  • On erittäin kaunis syyspäivä, ja lämpötilaennuste on uskomaton 20 astetta, joissakin osin Suomea jopa 22. Harvinaista näin myöhään syksyllä. Ruska on kauneimmillaan täällä pääkaupunkiseudulla juuri nyt. Kotipihassa villiviini hehkuu oranssinpunaisena, samoin pensasmustikat.
  • Toissa viikon myrsky pudotti loput omenat puusta. Onneksi osa niistä oli kunnossa, ilman matoja ja muumiotautia. Olivat meheviä, makeita, raikkaita.
  • Viime viikolla olin yhteydessä moniin iäkkäisiin sukulaisiin, sillä silloin oli varsinainen syntymäpäiväsuma. Soitin kummienolle ja toiselle enolle, joilla kaksosina on sama syntymäpäivä. Parin päivän päästä soitin kummitädilleni. Sitten sedälleni ja eräälle isän serkulle. Oli hauska kuulla heidän ja perheidensä kuulumisia.
  • Soittelin myös eräälle tädilleni ja kyselin hänen miehensä kuulumisia. Pääsee pian kotiin monen kuukauden sairaalassaolon jälkeen. Onnen päivä hänelle!   
  • Viiime viikonloppuna kävimme maalla Armaani kotitalossa. Keräsin hiukan suppiksia ja kantarelleja. Harmittaa, että jokaisesta metsäkävelystä (eli maasta noukkimisesta) seuraa noidannuoli selkään. Kiitollisuudenaihe on se, että se hellittää seuraavaan päivään mennessä eli yön yli nukkumisella.
  • Töissä alkaa ensimmäisen jakson viimeinen viikko. Minulla on ollut hyvä lukujärjestys, ja olen oppinut väistötilojen mekkalassa löytämään luokilleni sopivia työtapoja ja -paikkoja. Toisessa jaksossa kaikki on suunniteltava uudelleen. Toivottavasti pahimmat kipukohdat järjestyvät paremmin. Kaiken kaikkiaan olemme kuitenkin sopeutuneet jollakin tavalla, kun on ollut pakko.
  • Hyvä puoli väistötila-asiassa on se, että tulee pyöräiltyä joka päivä 10 - 14 km. Sateiltakin olen työmatkoilla säästynyt. Myrskyennustepäivänä menin bussilla, mutta se harmitti jälkeenpäin, sillä ei silloin lopulta edes satanut, tuuli vain melko voimakkaasti.
  • Viime yönä nukuin 8,5 tuntia! Hipoo ennätystä.