• Töissä on ollut tavattoman kiireistä. Olen kuitenkin selviytynyt mielestäni ihan kunnialla - vain yöunet ovat lyhentyneet liikaa.
  • Viimeiset pari viikkoa ovat olleet täynnä kokouksia: opettajainkokouksia, oppilashuoltoon liittyviä palavereja, esimiehen tai kollegojen kanssa käytyjä erilaisia neuvotteluja. Vauhti vain kiihtyy, mutta ensin on tulossa pienen operaation jälkeinen sairausloma.
  •  Sain toissapäivänä positiivista palautetta työkaverilta. Yllätyin ja ilahduin.
  • Pääsin ex tempore eräänä iltana kampaajalle. Nykyinen kampaajani on tosi taitava, ja hän onnistuu usein järjestelemään ajan aika nopeastikin.
  • Viime viikonloppuna ennätin tunniksi sienimetsään. Oli mukava tallustella sammalilla. Suuntavaistoni osoittautui surkeaksi taas kerran, mutta onneksi sain puhelimitse yhteyden Armaaseeni, joka oli katsonut aurinkoa lähtiessämme ja tiesi oikean suunnan. Pyörät löytyivät ja pääsimme takaisin. Sienisaaliin annoimme naapurille, joka ei pääse metsään.
  • Eilen oli tavallisen työpäivän jälkeen iltakoulu klo 20 asti. Se sujui vallan mainiosti. Ohjaamieni työpajasessioiden lisäksi kuuntelin oppilaineni lopuksi paneelikeskustelua, joka oli valtavan inspiroiva. Huomasin virkistyväni viimeisen tunnin aikana! 
  • On ollut ihanaa pyöräillä syksyn keltaisen lehtirunsauden keskellä. Oma tunnelmansa oli illalla palata kotiin pilkkopimeässä. Onneksi fillarissani on hyvät valot.
  • Pyörän sähkösysteemi temppuili viime viikolla ja jouduin yllättäen kiiruhtamaan eräänä aamuna bussiin (ja ennen sitä vaihtamaan tietysti kaikki vaatteet). Onneksi olin riittävän ajoissa liikkeellä. Pyöräkin oli alkanut taas toimia jo matkalla, kun Armaani lähti viemään sitä korjaamolle.  
  • Keltaiset lehtiholvistot pyöräteiden ympärillä ovat upeita! Kuin kaikki kesän valo olisi tiivistynyt niihin. Haavat ja vaahterat ovat pudottaneet osan lehdistään tielle ja osa on vielä puussa. Niiden keskellä huristellessa mieli kirkastuu ja virkistyy.
  • Syksyisin on ihanaa kahlata kahisevissa lehdissä. Viime viikonloppuna ihastelimme lehtiloistoa ja kahinaa yhdessä iäkkään pariskunnan kanssa (jotka onnistuin ensin säikyttämään hurautettuani fillarilla metsäpolulta kävelytielle). Samalla pyörämatkalla kuuntelin myös erään minua vanhemman miehen koulumuistoja hänen lapsuusmaisemissaan, joissa satuin ajelemaan. On mukavaa, kun tuntemattomatkin ihmiset rupattelevat toistensa kanssa. 
  • Armaani sai äsken siivousvimman, jonka seurauksena pari kassillista tekstiilejä on lähdössä, osa Fidaan, osa löytökissoille. Minun on vaikea luopua sellaisita tekstiileistä kuten pöytäliinoista, joihin liittyy muistoja, vaikka ne eivät olisikaan pituudeltaan juuri nykyiselle ruokapöydälle sopivia. Saan olla kiitollinen, että minulla on pöytäliinojenkin suhteen paljon valinnanvaraa. Kaikilla ei ole edes pöytää.
  • Mukavaa, kun on viikonloppu. Ruskan värit ovat vielä näkyvissä ennen kuin marraskuu viimeistään tuo harmauden ja pimeyden. Sitten sytytetään kynttilä.