Joskus asiat järjestyvät ihmeen hyvin. Tänään tuntuu siltä, että kaiken ikävän keskellä saa myös olla kiitollinen.

  • Isä on edelleen elossa ja ajoittain hiukan virkeämpi. Veljeni pääsivät häntä katsomaan ja äitiä vierailulle viemään tänä viikonloppuna, kun minulla ei ollut siihen mahdollisuutta.
  • Sairaalassa isää hoidetaan hyvin. Varsinkin isän vakituisin hoitaja on lempeä ja ymmärtäväinen. Kunpa kaikki hoitajat olisivat sellaisia!
  • Armaani syntymäpäiväjuhlat onnistuivat täydellisesti! Vieraat olivat todella innoissaan ja kaikki meni suunnitelmien mukaan. Menimme itse juhlapaikkaan jo perjantaina ja muut tulivat lauantaiaamuna. Sääkin suosi - ulkona tapahtuneet ohjelmat onnistuivat eilen loistavasti kauniissa syyssäässä. Tänään satoi kaatamalla, mutta enää se ei haitannut, kun kaikki olivat lähdössä jo kotimatkalle. Yöllä jyrähteli myös ukkonen. Mieleenpainuvaa.
  • Kokeilin eilen ensi kertaa elämässäni dreijaamista. Täystumpelona oli ihana kuulla opettajan rohkaisevia sanoja ja nähdä pienen kulhon muotoutuvan omien sormieni alla. (Saven vaivaaminen ennen dreijaamista sen sijaan ei onnistunut, ja opettaja joutui ottamaan uuden savikimpaleen ja käsittelemään sen puolestani.)
  • Omat oireeni ovat helpottaneet. Tutkimuksissa ei löytynyt niille selitystä, mutta nyt odotetaan tuloksia koepaloista ja myöhemmin menen ultraäänikuvauksiin. Pääasia on, että kauheat kivut ja rajoittava ruokavalio ovat tällä erää ohi.
  • Totuin kuukauden sairastelun aikana jopa piimän makuun, jota olen aina inhonnut. Nyt tiedän, että se helpottaa vatsakipuja nopeimmin.
  • Kaiken lisäksi sain tänään yhden koepaperipinonkin tarkistettua. Enää kolme odottamassa...