• Tämän viikon alussa sää viimein lämpeni. Hiirenkorvat puhkesivat koivuihin ja luonto oli yhtäkkiä herkän vaaleanvihreä. Jo sitä oli odotettukin!
  • Tänään oli hellepäivä. Tosin meni koko päivä sisätiloissa muutamia siirtymisiä lukuun ottamatta, mutta kyllä sen silloinkin ehti aistia.
  • Helsingissä olisi ollut vaikka mitä ohjelmaa tänä viikonloppuna, mutta tulin silti tänne lomaresidenssiimme. Reppu on täynnä koepapereita, ja arvostelukirja luultavasti ainoa kirja, jota ehdin lukea, joten päättelin, että ihan sama olla täällä kuin kotona, jos ei kuitenkaan ehdi mihinkään osallistua.
  • Töissä oli varsin hektinen päivä, sillä olin unohtanut tehdä joitakin tärkeitä juttuja, jotka piti saada heti valmiiksi (olisi pitänyt palauttaa keskiviikkona), ja niiden kanssa sitten hikoilin. Oppituntien jälkeen oli vielä kaksi palaveria. Ehdin kuitenkin kotiin ja sieltä junaan ihan oikeaan aikaan. 
  • Armaani tuli asemalle vastaan ja laittoi ruokaa, kun pääsin perille. Ihanaa. 
  • Olen kadottanut yhden koepaperipinon. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, valitettavasti, mutta tosi outo: muistan tarkistaneeni kokeet viime viikonloppuna ja muuntaneeni pistemäärät numeroiksi. Papereita ei vain löydy sieltä, missä niiden piti olla, eikä yhtään mistään muualtakaan. Kiitollinen olen siitä, että olin sentään laittanut arvosanat jo arvostelukirjaan muistiin! Saatoin ne kuitenkin välittää oppilaille. Liian paljon on papereita pinoissani.
  • Nyt väsyttää. On ihanaa päästä pian nukkumaan. Hyvästä vuoteesta olen joka ilta kiitollinen, kun saan sinne levolle asettautua. Täällä on parempi peti kuin kotona. 
  • Aurinko laski kauniisti tuossa silmieni edessä. Ensin oli hieno auringonsilta järven yli, sitten aurinko peittyi pilveen. Nyt alkaa hämärtää.