• Lunta on tullut viime päivinä reippaasti: nyt sitä on lähes puoli metriä! Olen niin iloinen...  Tätä olen odottanut vuosia.
  • Maanantaina huhkin innoissani lumitöissä pihassa ja tein kaksi veikeää lumiukkoakin. Ei voisi olla parempaa tapaa viettää iltaa, kun lunta on viimein vuosien odottelun jälkeen taas tullut kunnolla.
  • Tiistaina minulta leikattiin pieni patti olkapäästä. Tikkien takia tuli tauko lumitöihin ja pyöräilyyn. Toivottavasti lunta riittää vielä viikon päästä, kun pääsisin hiihtämään.
  • Aamuisin on ollut hauskaa kahlata katua pitkin bussipysäkille. Arktinen olo. Nyt kadut ja kävelytiet on aurattu, joten liikkuminen on helpompaa.
  • Eilen oli kylmin päivä, -21°C. Tänään on enää -16°C. Oli hauska kävellä ulkona, kun pakkanen narskui jalkojen alla. Sitä ääntä olen kaivannut.
  • Tänään vein työhuoneeni maton, kaikki sohvatyyyt ja shaalit ulos pakkaseen. Matto sai lepäillä hangella hyvän tovin. Edellisestä kerrasta onkin vuosia.
  • Viime yönä nukuin ennätykselliset 9,5 tuntia. Johtui varmaan alkuviikon univelasta, jota tuli, kun en tikkien takia kärsinyt nukkua kunnolla. Piti pysytellä samassa asennossa toisella kyljellä koko yö. 
  • Laitoin ruuaksi lihapullia, joita Armaani toivoi. Hyvää oli. 
  • Olen viime päivinä lukenut Enni Mustosen Ruokarouvaa. Se tuli lainattua kirjastosta jo ennen joulua, ja pitäisi jo palauttaa. Olin turhaan ollut ennakkoluuloinen - kirja imaisi mukaansa ja sai minut eläytymään vuosisadan vaihteen ja kansalaissodan aikoihin Helsingin seudulla. Hauska idea syrjästäkatsojan tarinasta toimi loistavasti ja herätti historian henkiin. Lähdeluettelo lopussa antoi ymmärtää, että historian faktoja oli tutkittu ja kunnioitettu. (Tosin Helsingistä mentiin junalla Albergaan Granin ohi! Ehkä se Grani ei ollutkaan Kauniainen.) 
  • Minulla on tässä jaksossa aika kiva lukujärjestys. Tajusin sen, kun näin seuraavan, josta on tulossa hankala.
  • Huomenna on oltava ahkera: kolmet kokeet odottavat korjaamista. Tänään en millään jaksanut ryhtyä, vaikka oli tarkoitus. Viime viikko taisi olla rankempi kuin tajusinkaan. Päätä särki joka päivä, luultavasti kasvomaskin takia, kun oli pitkiä päiviä ja maski päällä 7 - 8 tuntia.
  • Olen edistynyt työhuoneen paperipinojen käsittelyssä: jo kaksi kassillista paperia on siirtynyt keräyslaatikkoon ja käsiteltävää pinoa on jäljellä enää parikymmentä senttiä. Sen jälkeen on vielä mapitettava säilytettävät.
  • Valo lisääntyy ihanasti. Lähdin tänään kävelylle puoli neljän maissa, ja oli vielä valoisaa. Kuukausi sitten oli siihen aikaan jo pilkkopimeää. Kai sitä taas jaksaa, kun päivät silminnähden pitenevät.