• Äidin elämä päättyi itsenäisyyspäivänä. Olen kiitollinen hänestä ja kaikesta, mitä häneltä olen saanut, koko elämästä.
  • Olen kiitollinen myös siitä, että sain olla paikalla saattamassa äitiä rajan yli. Lauloin taivaslauluja ja siunasin hänet matkaan.
  • Olen kiitollinen siitäkin, että äiti pääsi viimeisiksi viikoiksi takaisin ryhmäkotiin, pois kolkosta sairaalasta. Hän sai olla omassa huoneessaan ja minä saatoin viikonloppuisin istua hänen vieressään ja samalla korjata kokeita ja kirjoitelmia. Aina kun äiti havahtui, olin paikalla.
  • Tuli oltua sukulaisten kanssa yhteydessä, kun soitin tai viestitin heille tapahtuneesta.
  • Hautajaisiin on pitkä aika joulunpyhien takia. Olen saanut jo varattua siunauksen ja muistotilaisuuspaikan. 
  • Arviointien dead line oli tänään. Sain kaiken valmiiksi! Työpäivät ovat olleet pitkiä ja raskaita niin kuin aina, mutta ihmeesti olen pysynyt käynnissä koko ajan. Nyt odotan työstä vapaita iltoja ja viikonloppuja.
  • Joulukortitkin sain lauantaina kirjoitettua. Ajattelin jättäväni ne tänä vuonna väliin, mutta lopulta tulinkin kirjoittaneeksi lähes kaikki. Muutamat meilit ja tekstiviestit lähetän myöhemmin.
  • Tänään tuli kurkku kipeäksi ja toissapäivänä hammas. Olenkin ihmetellyt, miten hyvin olen selviytynyt syksystä ilman suurempia infektioita. Kaksi kertaa olen sairastanut nuhaa, mutta Antiwirin ja Fluzinkin avulla ne ovat väistyneet. Toivottavasti kurkkukin niillä tokenee.
  • Töissä on ollut kivaa kaikista arviointikiireistä huolimatta. Yksi ryhmistäni, kakkosluokkien uskontoryhmä, on ollut todella empaattinen. He kysyivät lokakuussa, miksi olin kerran päivän poissa. Kerroin olleeni äidin luona, joka on sairaana. Sen jälkeen joka kerta joku on kysynyt, kuinka äiti nyt voi. Huomenna kerron heille, jos kysyvät, että äiti on päässyt Taivaan Isän luo. Ensimmäisellä kerralla puhuimme jo paljon kuolemasta - sattui olemaan myös pyhäinpäivän tienoo, joten se sopi sikäli hyvin - ja he kertoivat edesmenneistä omaisistaan ja lemmikeistään. 
  • Olen iloinen siitä, että jokaperjantaiset junamatkat jäävät nyt historiaan. Ensi perjantaina vielä menemme tyhjentämään äidin asuntoa, mutta sen jälkeen voin tehdä jotakin muuta.
  • Armaani on huolehtinut lähes kaikista kotitöistä viime kuukausina. Useimpina iltoina on myös ollut ruoka valmiina, kun olen raahautunut töistä kotiin viiden - kuuden aikaan. Nyt jo ihan odotan, milloin pääsen siivoamaan ja leipomaan.
  • Liikkuminen on ihan tyystin jäänyt, kun ei sille ole ollut aikaa. Toivottavasti nyt saan itseni taas kuntosalille ja kävelylle, kun aika taas riittää paremmin.
  • Joulu tulee tänä vuonna ihan huomaamatta. Eipä ole stressiä ainakaan vielä, kun ei ole ehtinyt asiaa edes ajatella. Kyllä se siitä...