Tämä viikko on mennyt sukkelasti monenlaisissa puuhissa.

  • kahtena päivänä hyviä ystäviä kylässä
  • leipomiset ja ruuanlaitot ovat menneet kohtalaisen mukavasti, vaikkeivat ne olekaan minun alaani
  • vanhemmillakin nyt pari parempaa päivää ilman vastoinkäymisiä
  • kävin tänään kaikin puolin hyödyllisellä kaupunkireissulla
  • löysin uudet rillinpokat heti ensimmäisestä kaupasta - ihme!
  • löysin sopivat synttärilahjat kahdelle läheiselle
  • monta kiinnostavaa kirjaa odottamassa lukemista
  • pysyin pirteänä ilman iltapäiväkahveja - voisin siis vaikka vähentää kahvinjuontia muutenkin
  • syyspäivä tänään oli kaunis ja kuulas 
  • komeita ukkosia ja salamointia eilen pitkin iltaa ja yötä

Maailmantilanne ei oikein anna uusia aineksia kiitollisuudelle. Meillä on rauha ja kaikkea yllin kyllin, mutta ei ole kaikilla. Meillä on turvallista ja mukavaa, mutta ei ole kaikilla. Meillä on lääkkeistä ja terveydenhoitoa, mutta ei ole kaikilla muilla. Miten välttyä voimattomalta uupumukselta maailman hädän edessä?