Puolentoista viikon jälkeen olen taas kotona. Mukavaa! On kyllä ihanaa päästä myös välillä maalle, eri ympyröihin. Se antaa uutta näkökulmaa elämään.

Tänään olen erityisen kiitollinen tiedosta, että vanhempani ovat ilmeisesti suostumassa kotiavun vastaaanottamiseen kerran viikossa. Mieltäni huojentaa todella paljon, jos tiedän, että joku käy katsomassa heidän tilannettaan edes silloin tällöin. Toki yritän itse soittaa joka päivä, mutta en pääse kovin usein käymään täältä kaukaa. Olen kiitollinen siitä, että tänään siellä on asioita hoitamassa käynyt sympaattinen sairaanhoitaja, joka on osannut selittää asiat oikealla tavalla. 

Hienoa, että vanhempieni lankapuhelinlinja on nyt saatu korjattua. Jonotin siellä käydessäni  yli puoli tuntia puhelimessa "tekniseen tukeen" saadakseni tehtyä ilmoituksen viasta.

Upea täysikuu tänään.