... talvea ootellaan. / Syksyisen tuulen soivan nyt kuulen. / Kuu loistaa taivaallaan...

- Paitsi että nyt ei loista, kun on ihan pilvistä ja sade tulossa. Iltakävelyllä tuuli tuntui aika viiltävältä, vaikka oli paljon päällä.

  • Polvi on edelleen tosi kipeä, ja pelkään, että se estää minua menemästä sieniretkelle kollegoiden kanssa keskiviikkona. Harmillista. Hyvä puoli on se, että pystyn kuitenkin kävelemään aika normaalisti.
  • Sain eilen kirjattua yhdet kokeet, tänään toiset ja huomiseksi jäi vain yhdet.
  • Tänään meillä oli lounasvieraita loma-asunnolla. Olemme käyneet heillä monta kertaa ja olleet yötäkin, mutta vasta nyt saimme heidät edes pienelle vierailulle. 
  • En saanut viime yönä nukuttua, mutta olen selviytynyt tästä päivästä siihen nähden tosi hyvin.
  • Soittelin äsken äidille. On ihanaa, että hän vielä muistaa ja tunnistaa minut, vaikka suurin osa muista ihmisistä on unohtunut. Hänellä on tylsää ja yksinäistä, ja se harmittaa minua, mutta en oikein osaa tehdä asialle mitään. Diakoni kävi häntä tapaamassa kesällä muutaman kerran, mutta se apu tuli äidille liian myöhään - hän ei enää oikein osannut jutella vieraan kanssa. Ulkoiluttaja käy kerran viikossa jo ties monettako vuotta, mutta äiti ei tunnista häntäkään.
  • Huomenna on vapaa päivä, nimenomaan erikseen kirjoitettuna. Ei ole muuta ohjelmaa kuin kokeiden korjaus. Ruokakin on valmiina. Vallana mainiota. Voisi mennä kirkkoon, mutta en nyt jaksa mikkelinpäivän perhemessuja.
  • Lokakuu voi tulla. Enää kaksi kuukautta, niin saa sytyttää jouluvalot.