• Kuume on pysynyt tänään poissa. Hienoa. Huimaa vielä ja flunssaoireitakin on, mutta on heti helpompaa, kun ei ole kuumetta.
  • Päiväuniin oli aikaa ja mahdollisuus. Teki hyvää.
  • Aurinkokin näyttäytyi ikkunan takana aamupäivällä.
  • Armaani kävi kaupassa ja osti ateria-ainekset huomista varten valmiina - paitsi kinkun, jonka hän aikoo paistaa ensi yönä. Valitettavasti hänkin on nyt vähän flunssainen.
  • Ystäviä on piipahdellut oven raossa toivottamassa hyvää joulua. Niin myös suvun pikkuinen.
  • Olen ehtinyt lukea viimeisen parin kuukauden aikana tulleita lehtiä, jotka ovat kertyneet lukemattomien pinoiksi. Monta hienoa ajatusta on sieltä jo löytynyt.
  • Pari koneellista pyykkiäkin tuli pestyä.
  • Äiti oli päivällä reipas ja toivotteli paranemista. Illalla hän soitti yksinäisenä ja murheellisena. 
  • Olen maistellut jo joulusuklaita, vaikka ne eivät oikein enää minun vatsalleni sovikaan, mutta ei ole tullut mitään lisäoireita. Mahtavaa! Ehkä ei tarvitsekaan koko loppuelämää olla ilman suklaata.
  • Laittelin tänään joulukoristeita, kun nyt kuitenkin olemme kotona. Erityisesti ilahdutti taas kerran valkoinen valopallo, jonka ripustin työhuoneeni ikkunaan. Pidän siitä tosi paljon. Sain se oppilaideni vanhemmilta vuosia sitten, ja siitä asti se on tuikkinut ikkunassani. Laitoin esille myös Keniasta peräisin olevan savesta tehdyn  seimiasetelman. Tällä kertaa Maria ja Joosef ovat jo lähes perillä, kun aikaisempina vuosina he ovat lähestyneet tallia pikkuhiljaa pitkin pianon päällystä... Itämaan tietäjät ovat vasta matkalla aika kaukana.
  • Nyt kuuntelen radiosta joululahjavalvojaisia Outin ja Riston seurassa. Mukavaa jutustelua ja hyvää musiikkia.