• Tämän kesän varsinainen mökkiviikkomme on nyt menossa. Ehdimme paikalle kylläkin vasta tiistai-iltana.
  • On viimein aurinkoista joskin myös tuulista. Lämpötila on parinkymmenen asteen tietämillä, mikä on ihanaa, kun useimmiten olemme osuneet tänne viileämmillä säillä.
  • Kotona tuli viivytys, sillä huomasimme jääkaapin hajonneen. Onneksi saimme korjaajan heti maanantai-illaksi, ja hän vaihtoi koko koneiston. Nyt toimii taas. 
  • Saimme naapurilta ämpärillisen punaherukoita. Minä poimin ja Armaani teki mehua.
  • Viikonloppuna kävimme mustikassa. Metsässä oli mahtavaa olla pitkästä aikaa. Polvi tosin kipeytyi niin, etten tiedä, kykenenkö enää menemään uudelleen. Marjat annoimme naapureille, sillä olemme itselle jo ehtineet hiukan kerätä ja aikomus oli mennä uudelleen.
  • Olemme toteuttamassa Armaani suurta unelmaa. Kerron siitä kenties ensi viikolla, kun kaikki on selvää. 
  • Äiti on muutamana päivänä ollut varsin tyytyväinen oloihinsa, varsinkin päiväsaikaan. Illalla on vaikeampaa.
  • Äidin sairaanhoitaja soitti. Hyvä että hän huolehtii hienosti terveysasioista ja informoi myös minua.
  • Sunnuntaina olimme veljentyttären rippijuhlissa. Hienot juhlat! Juhlan sankaritar näytti tavattoman kauniilta ihastuttavassa juhlamekossaan, ja kaikki oli upeasti järjestettyä. Pikkuveli lauloi liikuttavan kauniin laulun isosiskolleen. 
  • Minulla on menossa vanhempien papereiden läpikäynti. Huh. Mappeja on kymmenkunta ja lisäksi kansioita ja muita kokoelmia. Mitä enemmän saan silputtua vanhoja laskuja ym., sen paremmalta tuntuu. Kesän mittaan olen tavannut useita ikätovereita, joilla on samanlainen urakka menossa. Alan toivoa, että saisin omat paperini järjestettyä ja turhat poistettua ennen kuin oma lähtöhetki koittaa, ettei jäisi perikunnalle kovin suurta urakkaa. Aarteitakin löytyy: isän seminaariaikaiset piirustukset ja maalaukset, suvun muistiinpanoja, äidin kirjeenvaihto nimikointiyrityksen kanssa, kun hän on valmistellut kapioitaan kuusikymmentä vuotta sitten... 
  • Kesän ihanuutta ei voita mikään. Vuosi vuodelta yhä nopeammin se menee ohi, mutta yritän osata nauttia joka hetkestä. Viime yönä oli täysikuu, vieläpä tähkäpäiden päällä... Nyt huutelee kuikka järvellä. Hyttysetkin ovat lähes loppuneet, joten saunan jälkeen voi taas rauhassa istuskella kuistilla ja katsella järvelle. Kunpa kaikki suomalaiset ymmärtäisivät nauttia puhtaasta luonnosta ja vapaudesta oleskella siellä.