Pyhäpäivä keskellä viikkoa on eksoottisen mukavaa. Varsinkin, kun on kevään lämpimin päivä, 21°C. Ei haitannut sekään, että melkein koko päivä meni kokeita korjatessa. 

Koivuihin puhkesi tänään hiirenkorvat. Herkkä viherrys on sanoinkuvaamattoman kaunista.

Maa on valkoisenaan valkovuokkoja, mutta äsken huomasin myös yhden sinivuokon. Niitä en ole usein nähnyt. Skilloja on myös monin paikoin ja leskenlehtiä.

Kukkapenkissä ovat narsissit kukkeimmillaan. Pioni, liljat ja suikeroalpi ovat myös jo havahtuneet, samoin pihanurkan viime kesän uutuus raparperi. Apila on jo sen verran pitkää, että rusakkomme käy sitä popsimassa aamuvarhain.

Kevääntulon ihanuutta ei voi ymmärtää etelän asukas vaan vain Pohjolan talven kokenut.   

Huomenna jaksaa taas painaa pitkää päivää töissä...