• Syksy on tullut toden teolla. Yö pitenee päivä päivältä ja sää muuttuu viileämmäksi ja sateisemmaksi. On aika kääntyä sisään päin joko konkreetttisesti tai symbolisesti.
  • Kulunut viikko on ollut hiukan kevyempi kuin aikaisemmat. Työpäivät ovat olleet lyhyempiä, tosin kaksi päivää kului koulutuksesssa, jonne kulkeminen kesti yli tunnin suuntaansa. Vaihtelua kuitenkin.
  • Koulutus oli kerrankin hyödyllinen, heti arkeen sovellettavissa. Puolet kurssista on nyt ohi, ja olen kerta kerralta tyytyväisempi. Seuraavalla kerralla harjoitellaan käytännössä, mikä hiukan jännittää jo etukäteen. 
  • Vietän viikonlopun kotona pitkästä aikaa. Kahdet kokeet odottavat korjaamista, mutta toivon saavani itsestäni irti myös sen, että menen huomenna päivällä Porkkanamarkkinoille ja illalla konserttiin. Harmi, että kotimatka kestää aina uuvuttavan kauan.
  • Viime viikonloppuna ehdittiin paljon: yö loma-asunnolla, käynti äidin luona, mökille saunomaan, sunnuntailounaalle veljen luo, kälyn kanssa puolukassa ja vielä kotimatka. Kaikki oli kivaa paitsi haikeat jäähyväiset rakkaalle kesämökille, jossa ehditään olla liian harvoin. Mökki on minulle rakkain paikka maailmassa, täynnä muistoja puolen vuosisadan ajalta. 
  • Tein äsken päivälliseksi kasvisruokaa: porkkanapihvejä ja paistettuja kesäkurpitsaviipaleita. Nam.
  • Nyt pitäisi tehdä kotihommia, mutta pitkän viikon jälkeen kaipasin myös lepohetkeä lukemisten parissa. Kolme romaania pahasti kesken, samoin yksi tietokirja ja yksi runoteos. Lukupiireihin luettavat ovat nyt etusijalla, että ehdin lukea ne ajoissa. Eipä ole pulaa lukemisista!
  • Sain äidin pitkästä aikaa puhelimella kiinni. Ihanaa jutella, vaikka hän puhuukin entistä vähemmän ja on kaiken aikaa surullinen. Voi kunpa olisin voinut järjestää hänelle iloisemman, virikkeellisemmän vanhuuden!
  • Mahtavaa, että on viikonloppu ja hengähdystauko!