• Lumimaisemat jäivät taakse, kun palasimme taas kotiin. Täällä sataa vettä, joka huuhtoo rännät kaduilta ja pihoilta. Ihanaa, että saimme kuitenkin pienen silmäyksen luoda talviseen maisemaan! Nyt jaksaa taas kuunnella rännien laulua ja katsoa, kun sade vihmoo ikkunoita.
  • Auraustraktori puhdistaa katua. Mukavan nopeasti ovat viime päivinä tulleet katua kunnostamaan. Ensin kadut harjattiin ja pestiin, ja kun hiukan ehti lunta sataa, oltiin jo auraamassa. Nyt työnnetään loskat pois. Kunpa jalkakäytäviltäkin yhtä tehokkaasti. 
  • Oli virkistävää käväistä muualla. Kolme yötä lomakodissa tuntui pitemmältä ajalta. Tänään sinne menee taas nuorempi sukupolvi nauttimaan omasta lomastaan.
  • Saimme jouluksi komean amarylliksen, joka avasi kukkansa juuri jouluksi. Kaunis! 
  • Kinkkua ja laatikoita on syöty nyt niin uutterasti, että näillä jaksamme ensi jouluun! Nyt siirrytään kalaruokiin ja salaatteihin.
  • Olen lukemassa Atte Korholan kirjaa Ovista ja ikkunoista, jossa hän avautuu omista hengellisistä löydöistään. Ostin sen itselleni joululahjaksi. Sopii joululuettavaksi.
  • Olen syönyt ihan valtavasti suklaata joulun aikaan. Nautin ajatuksesta jo etukäteen, ja kyllähän se oli hyvää. Löysin uuden lempimaunkin: Pandan Säde (salty roasted corn). Naminam! Nyt pitäisi pystyä vierottautumaan.
  • Vierotusta helpottaa erikoisruokavalio tulevaa kolonoskopiaa varten: ei siemeniä, jyviä tai marjoja viikkoon ja kaksi päivää nesteillä ennen tutkimusta. Kuinkahan pärjään?
  • Tänään oli tarkoitus ulkoilla oikein pitkään.Vesisade hiukan hyydyttää aikomusta. Jospa saisin vaatekaappeja järjestykseen ennen ulos menoa. Lomalla on aikaa kotipuuhasteluun ja lukemiseen. Hesaristakin nautin päivittäin useita tunteja, kun siinä on niin kiinnostavia juttuja.
  • Vuosi alkaa olla lopuillaan. 2020 ei ollut erityisen hyvä vuosi yleisesti ottaen, vaikka minulla henkilökohtaisesti ei olekaan mitään valittamista. Saan olla paljosta kiitollinen.