• On ihanaa olla lomalla. Saa tehdä, mitä haluaa, eikä ole koko ajan paine ja stressi tekemättömistä töistä - varsinkaan silloin, kun on pois kotoa...
  • Juhannus oli ihan herttainen. Armaani kanssa vietimme sitä kaikessa rauhassa lomakodissamme. Pyöräilimme kaupunkiin ja takaisin, saunoimme, söimme hyvin. Juhannuspäivän aamuna lähdimme pitkään reissuun kohti äidin kotiseutuja.
  • Ajelimme ensin hiukan siksakkia hakien veljen vaimon ja kaksi lasta mukaan - tai siis me siirryimme heidän autoonsa. Sitten huristimme äitiä tervehtimään. Illaksi ehdimme majoittumaan kuopiolaiseen huoneistoon, joka oli varsin passeli meille. Aamulla jatkoimme matkaa kohti yhdistettyjä tädin syntymäpäiviä ja serkustapaamista.
  • Oli mahtavaa tavata monia serkkuja (meitä oli paikalla yksitoista), joista useimpia en ollut tavannut ainakaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Tunnistimme kuitenkin toisemme kutakuinkin hyvin.
  • Muistelimme menneitä, saimme kuulla enojen ja tädin muistoja, lauloimme, rupattelimme. Oli tosi kivaa.
  • Olimme yötä läheisimmän serkkuni luona, jonka vieraanvaraisuudesta olemme usein ennenkin saaneet nauttia. 
  • Maanantaina menimme katsomaan, kun miehet raivasivat äidin perintöpalstaa. Ranta oli kasvanut täyteen pajukkoa. Lapsuuden suuri hiekkarantakin on kadonnut,  kun vesi on noussut. Koko kylän talot ovat autioituneet, ja elämää on vain kesäisin. Entiset heinäpellot ovat puskittuneet. Helteiset heinäntekotalkoot elävät vain muistoissamme.
  • Eilen oli paluupäivä. Istuimme autossa lähes koko päivän. Kilometrejä kertyi laskujeni mukaan koko reissusta yhteensä 1578. Kyllä nykyisin on helppoa. Autot ja tiet ovat hyviä ja nopeakulkuisia verrattuna lapsuuden aikoihin, jolloin matkat kestivät vielä paljon kauemmin. Ei käyty usein mummolassa, ja kun sinne mentiin, siellä oltiin yleensä viikko.
  • Olen tavattoman kiitollinen äidin suvusta, lapsuusmuistoista ja tärkeistä ihmisistä: mummista ja ukista, tädeistä, enoista, isotädeistä, serkuista ja pikkuserkuista. Äidin syntysijoilla serkun kanssa kulkiessa on hauska kuulla, kuinka tosi monet ihmiset, jotka tulivat puheeksi, ovat jotakin kautta sukua meille! Se tuntuu ihmeelliseltä tällaisesta diasporaserkusta, joka ei ole itse siellä päin koskaan asunut. 
  • Tänään pyöräilin kaksi tunnin lenkkiä. Mukavaa. Ei ollut kovin lämmin, mutta ajaessa ei kuitenkaan palellut. Kävin katsomassa erästä vanhaa kirkkoa ja sn ympärillä olevaa hautausmaita. Kurjaa, etteivät kirkot ole Suomessa auki. Olisin mielelläni käynyt katsomassa sisältäkin samalla hiljentynyt vähän. 
  • Pohjoisessa oli mahtavan valoisaa pitkään. Muistan, kuinka lapsenakin sitä ihastelin, kun saatoin vinttikamarissa lukea vaivattomasti keskellä yötä, vaikka ei ollut sähkövaloja. Täällä Kanta-Hämeessä alkaa jo aurinko painua mailleen ennen yhtätoista. Kesä on kääntynyt kohti syksyä.
  • Loppuillan aion viettää dekkarin parissa pitkästä aikaa. En jaksa juuri nyt keskittyä mihinkään muuhun. Armaani lähti kotiin käymään, mutta minä en jaksanut lähteä mukaan. Autossaistumiskiintiö on muutamaksi päiväksi nyt täynnä.