Elämä on viime viikkoina ollut niin hektistä ja uuvuttavaakin, ettei kiitolllisuus ole ollut pääasiallisin tunnetila. Onneksi asioilla on usein tapana jotenkin järjestyä.

Nyt olen jo kiitollinen monesta asiasta.

  • Isä pääsi sairaalasta, joutui parin päivän kuluttua hoitokotiin kriisipaikalle mutta pääsi sieltäkin kotiin, kun paikka tarvittiin vielä heikommassa kunnossa olevalle potilaalle.
  • Isä on pärjäillyt kotona jotenkuten. Hän on valtavan onnellinen siitä, että saa taas olla äidin kanssa yhdessä. He ovat olleet 58 vuotta avioliitossa ja yötä erossa vain silloin, kun toinen on ollut sairaalassa. Kunpa saisivat elää yhdessä elämänsä loppuun asti!
  • Sukulaistyttö oli tehnyt eilen yllätysvierailun vanhempieni luokse. Äiti oli todella iloinen siitä.
  • Kaupungin kotihoito toimii hyvin, ja sain yöpartiokäynninkin heti kun pyysin.
  • Palaveri tulevaisuuden hoitopaikasta järjestyy lähiviikkoina. Veljeni pääsee sinne mukaan, kun se minulle on hyvin vaikeaa töiden takia.
  • Työt ovat alkaneet, vaikkakin hiukan "vasemmalla kädellä", kun kaikki vapaat hetket ovat menneet vanhempien asioiden kanssa tai heidän luonaan. Kohta alkavat edunvalvontapaperit olla kunnossa.
  • Töissä on samanlainen hässäkkä kuin ennenkin. Olen säilynyt hengissä, vaikka unet ovat viimeisten muutamien viikkojen aikana jääneet vähiin tai joinakin öinä suorastaan olemattomiksi. Ehkä tilanne tästä kohenee. Viime yönä nukuin jo normaalin mittaiset unet, joskin lääkkeiden avulla.
  • Oppilaita - sekä entisiä että nykyisiä - on ollut hauska nähdä. Tänä vuonna minulla näyttäisi olevan 180-190 oppilasta - en ole ehtinyt vielä tarkkaan laskea. Uuden valvontaluokkani oppilaiden nimet jo osaan.
  • Ehdin kiireesti tavata viime viikonloppuna vanhoja ystäviä. Se oli ihanaa, vaikka aikaa olikin niukasti.
  • Kesäsää on jatkunut tänne asti. Siitä olen kiitollinen. Toivottavasti viikonloppuna on lämpimät uimavedet vielä, kun pääsen viimein taas järven rantaan. Hellelämmöt menivät tänä kesänä uintipäivien osalta ohi.