• Pääsin kuntoutukseen ja se oli todella hyödyllistä! 
  • Lopussa oli kuntotestit, ja kaikki osa-alueet olivat parantuneet!
  • Selkävaivani ovat osittain synnynnäisiä, osittain myöhemmin tulleita. Tiedän nyt kuitenkin, millä voin ylläpitää mahdollisimman hyvää tilannetta. 
  • Minkäänlaista manipulaatiota tai leikkausta ei onneksi tarvita. Kipulääkkeitäkin tarvitsen harvoin toisin kuin jotkut kohtalotoverit. 
  • Tänään pääsin viimein äidin luo käymään. Edelliset yritykset kilpistyivät sairastumiseeni, joten  edellisestä käynnistä on jo lähes puolitoista kuukautta.
  • Bussimatka sujui mukavasti. Majoitun jo tutuksi tulleessa hotellissa. Ikkunasta avautuu kaunis järvinäköala, jonka pimeässä valaisevat lukuisat lamput ja sillan valosäikeet.
  • Äiti näytti kauniilta valkoisine hiuksineen. Hän olisi niin toivonut, että jäisin sinne yöksi. Valitettavasti talossa ei kuitenkaan tietääkseni ole vierashuoneita. Se vähän surettaa äitiä jo etukäteen, että hän on joulun yksin. 
  • Iloitsen siitä, että äidillä on turvallinen hoitopaikka - vaikka hän itse haluaisikin sieltä omiensa joukkoon. Suomessa se vain ei onnistu, kun ei kukaan meistä läheisistä voi ryhtyä omaishoitajaksi.
  • Olen kävellyt tänään paljon, vaikka lihakset ovat eilisistä kuntotesteistä johtuen aivan könttyrät. Palatessa oli hienon näköistä, kun tihkusade väreili ilmassa ja valot hohtivat pimeässä. Entinen kotikaupunki tuntuu turvalliselta ja pieneltä, vaikka se ei ehkä ole varsinaisesti kumpaakaan.
  • Alakerran ravintolassa on yksityistilaisuus, ja siellä alkoi orkesteri soittaa. Onneksi musiikki on mieleistä myös minulle... kaihoisaa suomalaista.
  • Ihanaa viettää ilta kaikessa rauhassa. Hyvä kirja jo odottaa.