Töissä meni tänään pitkään - klo 18.10 lähdin kotia kohti - mutta sainpahan jotakin tehtyäkin. Työviikko on ollut raskas, eikä arvosteluajan lähestyminen ainakaan helpota. Onneksi lukujärjestykset vaihtuvat ensi viikon lopulla. Jospa seuraava olisi tasapainoisempi. Yhtä kaikki olen kiitollinen siitä, että saan ja voin käydä töissä.

Armaani oli ostanut eilen lempisämpylöitäni, ja niistä nautin tänään aamupalalla sekä illalla töistä tultua. Nam.

On taas viikonloppu ja voi hiukan hengähtää, vaikka ohjelmaakin on kertynyt.

Kurkku on kipeä. Toivon, etten sairastu, sillä en yksinkertaisesti voisi olla pois töistä. Olen kiitollinen siitä, että kipu ei ole päivän aikana pahentunut. Ehkä menossa oleva särkylääkekuuri auttaa asiaa. 

Eilisessä tutkimuksessa ei löytynyt mitään huolestuttavaa. Uusi tutkimus muutaman kuukauden päästä asian varmistamiseksi.Olen kiitollinen ystävällisestä, asiallisesta hotohenkilökunnasta, joka selvästi ajatteli potilaan parasta. Kiitos!

Veljenpoikien kyläkoulu sai vuoden jatkoaikaa vielä. Ihanaa. Koulun mukana kuolee kylästä paljon. Kunpa Suomen sivukylät vielä nousisivat uuteen kukoistukseen. Maaseutua ei voi tuoda! Eikä ruokaa kaikissa olosuhteissa...

Nyt saan lähteä nukkumaan. Olen kiitollinen omasta sängystä, hyvästä vuodekumppanista, unilääkkeistä, siitä ettei herätyskello huomiaamuna soi.