Viimeksi olon kiitollinen siitä, etten ole kipeänä kuten usein itsenäisyyspäivän aikaan. No, toissayönä iski nuha. Olen kuitenkin huippukiitollinen siitä, että se hellitti siksi aikaa, kun linnajuhlavieraat olivat meillä. Viime yönä nuha alkoi uudelleen, mutta silti kykenin olemaan tänään töissä, 10 tuntia siellä tarkkaan ottaen meni + matkat päälle. Valmistelin huomisen mahdolliselle sijaiselle, mikäli olo huononee kovasti, mutta toivon pääseväni paikalle itse. Kunpa kuitenkin paranisin, niin olisi helpompi tehdä töitä. 

Ulos työpaikalta astuttuani ihan huikaistuin kauniista, lumisesta säästä. Innoissani tarvoin lumisateessa paksussa hangessa. Mahtavaa!

Kotona oli paljon syötävää heti, sillä eilisistä juhlista jäi yhtä ja toista. Ei tarvitse tehdä ruokaa moneen päivään. Tänään pistelin bataattikeittoa ja sämpylöitä, jälkiruokana juustokakkua. Nam.

Löysin kotoa kadottamakseni luulemani koepaperit. Huh helpotusta.