Luin otsikon lauseen juuri äsken Sana-lehdestä. Se liittyi artikkeliin, jossa käsiteltiin kateutta, joka voi myrkyttää työpaikan ilmapiirin. Kateellinen ei voi iloita toisen onnistumisesta, koska se tuntuu olevan itseltä pois.

Jostakin muualta - olisikohan ollut Hesarista -  luin "onnellisuusprofessori" Markku Ojasen haastattelun, jossa hän piti kiitollisuutta onnellisuuden parina. Onnellisuutta on tutkittu vähän, mutta on todettu sen olevan myös kiitollisuutta asioista, jotka ovat hyvin. 

Minä olen onnellinen ihminen, sillä minulla on elämässä valtavasti asioita, jotka ovat hyvin. 

Nyt juuri iloitsen

• virkistävästä viikonlopusta, vaikka lauantaina olikin työpäivä
• sikeästä, pitkästä yöunesta maaseudun rauhassa
• makoisista uuden kiukaan löylyistä eilisiltana
• ystävien tapaamisesta ja vilkkaista keskusteluista kirjapiirissä tänään
• ihanasta Armaastani, joka on taas ahkeroinut valtavasti viikonlopun aikana
• seesteisestä olosta
• pesukoneesta, joka hyrrää kylppärissä, niin että pyykkääminen käy vaivattomasti 
• herkullisista viikonlopun ruuista ja leipomuksista
• pihan kukkapenkissä auenneista isosista narsissseista - kevät on täällä