• Nyt on suvivirsi laulettu, puheet pidetty ja lukuvuosi saatu päätökseen. Jaksoin taas!
  • Eilinen aurinkoinen sää oli hieno asia kaikille juhlijoille.
  • Ystävän tyttären lakkiaisissa oli tosi mukavaa eilen. Ihana nähdä, kun tutut nuoret - vauvasta asti tunnetut - kasvavat upeiksi nuoriksi aikuisiksi. 
  • Eilinen juhlamekkoni osoittautui käytössä mukavaksi. Jess. Joskus juhlavaatteet tuntuvat epämiellyttäviltä yllä. Tässä mekossa oli hyvä olla.
  • Loma on kokonaan edessä. Vielä pitää ensi viikolla mennä ainkin yhdeksi päiväksi järjestämään tavaroita koululle ja kotonakin on työpapereita ja muuta rekvisiittaa kasoittain työhuoneessa monen päivän puuhaksi, mutta oppitunteja ei enää ole.
  • Valitettavasti sain toissapäivänä tietää, etten saakaan jatkaa erään tutun luokan kanssa, joka minulle oli ensi vuodeksi varmana luvattu. En edes saanut tilaisuutta hyvästellä oppilaita, vaan he ovat siinä uskossa, että minä jatkan. Itkettävän kamala tilanne! Ison koulun monenlaiset ristikkäiset asiat estävät liian usein pedagogisesti järkevät ratkaisut. Rukoilen ihmettä ja yritän ajatella, että heidän kanssaan koettuja ainutlaatuisia hetkiä ei ainakaan kukaan voi viedä. 
  • Näin lukuvuoden lopussa ei todellakaan ole riemukas olo vielä moneen päivään. Useimmiten itkettää, sadat annetut arvosanat mietityttävät (olinko oikeudenmukainen, ei kai tullut virheitä, kuinka moni suuttuu), pelottaa odottaa, valittaako joku arvosanoista jne. Tavarat ja paperit ovat sotkussa kaikkialla, mieli uupunut. Onneksi viimeistään juhannukseen mennessä mieli elpyy ja alkaa tuntua vapaalta: saan taas oikeasti elää!
  • Ehkä viimein on jossakin välissä aikaa lukea kirjoja!
  • Tänään lähdemme maalle käymään. En ole päässyt sinne moneen kuukauteen, ja nyt siellä on varmaankin koko Armaani suku paikalle. Kiva tavata heitä!  
  • Omenapuu kukkii, mutta kukkia on vain kaakkoispuolella! Mitä ihmettä? Toivottavasti omenoita tulee koko puuhun. Pölyttäjät huomio!